SISÄLLYS: Mikä on paruresis Paruresis-yhdistys Kuinka paruresista voi hoitaa

LINKIT: International Paruresis Association American Urological Association - Paruresis Paruresis Advice & Community Site "The Shy Bladder Syndrome: Your Step-by-Step Guide to Overcoming Paruresis"

Mikä on paruresis

Paruresista kutsutaan suomenkielessä usein nimellä psyykkis-peräinen virtsaumpi. Kyseessä on sosiaalinen fobia, johon liittyy yleisten käymälöiden tai vastaavien sosiaalisten tilanteiden pelkääminen ja vältteleminen, johtuen epäonnistuneesta yrityksestä virtsata aiemmin näissä tilanteissa. Paruresikseen ei liity varsinaista fysiologista syytä tai elimellistä sairautta (kuten esimerkiksi eturauhasen liikakasvu tms.). Viimeisimpien tutkimusten mukaan paruresikseen saattavat kuitenkin vaikuttaa myös neurologiset seikat.
Paruresista potevalla on vaikeuksia virtsata silloin, kun lähettyvillä on muita ihmisiä. Vaikeutta ilmenee monen asteisena henkilöstä riippuen. Myös kyky virtsata eri tilanteissa voi vaihdella, riippuen mm. sen hetkisestä yleisestä ahdistuneisuuden tai jännittyneisyyden tasosta. Pahimmillaan paruresis voi ajaa yksilön eristyneisyyteen; esimerkiksi henkilö ei pysty virtsaamaan muutoin kuin kotona yksin ollessaan. Tällainen luonnollisestikin rajoittaa kaikkea sosiaalista elämää jo huomattavissa määrin. Ääritapauksissa paruresiksesta voitaisiinkin puhua invaliditeettina.
Koska tähän vaivaan kuuluu oireena voimakas häpeän tunne ja sitä myöten myös voimakas salaamisen tarve, eikä paruresiksesta juuri puhuta yleisesti, paruresis-potilas joutuu turhan usein tuntemaan olevansa täysin yksin ongelmansa kanssa.
Paruresis voi puhjeta jo lapsuusiässä, murrosiässä tai aikuisena. Sen syytä ei tunneta. Jotkut olettavat, että säikähtäminen tms. kokemus voisi aiheuttaa paruresiksen; kuitenkaan kaikilla tämä vaiva ei puhkea, vaikka heillä olisikin ollut huonoja kokemuksia esim. yleisissä käymälöissä.

Paruresis-yhdistys

Olemme etsimässä henkilöitä, parurektikkoja sekä alan ammattilaisia, joita kiinnostaisi suomalaisen paruresis-yhdistyksen perustaminen. Vaikka yhdistys toimisikin osittain julkisesti, mm. tiedottaen paruresisksesta tiedotusvälineille, olisimme yksilöinä nimettömiä ja kasvottomia julkisuudessa, ja halutessamme myös toinen toisillemme.
Yhdysvalloissa on ollut hyviä kokemuksia ns. asteittaisesta altistusterapiasta (graduated exposure therapy) . Paikallinen paruresis-yhdistys (International Paruresis Association, IPA) tiedottaa hoitomuodosta ja järjestää hoitotilaisuuksia, jotka kestävät kerrallaan tavallisesti viikonlopun. Tämän tapaista toimintaa voitaisiin järjestää myös Suomessa paruresis-yhdistyksen toimesta.
Paruresiksesta on myös kirjoitettu kirja, joka toistaiseksi on luettavissa vain englannin kielellä: Shy Bladder Syndrome. Kirjassa kuvaillaan paruresista, kuinka se haittaa ihmisen elämää, ja kuinka siitä voi enemmän tai vähemmän toipua terapian tai niiden yhdistelmien avulla. Myös tämä kirjan kääntäminen suomenkielelle voisi olla tulevan yhdistyksen tavoitteena.
Jos olet kiinnostunut paruresis-yhdistyksen perustamisesta, tai kiinnostunut aiheesta muutoinkin, niin otapa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseemme:
.

Kuinka paruresista voi hoitaa
Seuraava teksti on vapaamuotoinen käännös Kansainvälisen paruresis-yhdistyksen kotisivuilta. Emme ota vastuuta mahdollisista lääketieteellisistä tms. virheistä tekstissä. Hakeudu aina ensin ammatti-terapeutin tai lääkärin vastaanotolle ja neuvottele hänen kanssaan asiasta, ennen kuin kokeilet tätä tai muuta hoitomuotoa.

Pyydä päästä lääkärin tutkimuksiin ennen kuin yrität hoitaa kiusalliseksi kokemaasi rakko-ongelmaa. Anna poissulkea mahdollinen muu lääketieteellinen tila ennen paruresiksen diagnosointia. Yleisenä nyrkkisääntönä on se, että jos sinulla ei ole mitään muuta lääketieteellistä syytä virtsaamisvaikeuteen ja pystyt virtsaamaan kotona yksin ollessasi ilman ongelmia, mutta sinulla on vaikeuksia useimmissa tai kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, silloin mahdollisesti kärsit paruresiksesta.
Kaikkein tavallisimmin käytetyssä BBS:n hoitomuodossa henkilöä saatetaan asteittain yrittämään virtsaamista vaikeammissa ja vaikeammissa paikoissa. Tätä hoitomenetelmää kutsutaan tavallisesti asteittaiseksi altistus-terapiaksi [Graduated Exposure Therapy]. Kuhunkin altistus-terapiajaksoon kuuluu useita yrityksiä virtsata hieman.
Jotta altistus-terapiaa voitaisiin käyttää tällä tavoin, tarvitaan kuitenkin huomattavia määriä virtsaa. Tämä tarve voidaan täyttää juomalla paljon nestettä ennen harjoittelujaksoa. Tavallisesti on paras juoda vajaa litra vettä tuntia ennen harjoitusta. Jotkut ihmiset saattavat tarvita enemmän vettä tai aikaa ennen kuin he tuntevat voimakasta tarvetta virtsata. Useimmmat paruresista potevista onnistuvat paremmin, jos heidän virtsaamistarpeensa on voimakas harjoittelujakson aikana. Silloin tällöin joillakin on suurempia vaikeuksia silloin kun heidän virtsaamistarpeensa pakottava. Tästä syystä kokeilu voi olla tarpeen. Jotkut ovat huomanneet olevan hyödyksi käyttää asteikkoa kuvaamaan, kuinka voimakkaalta virtsaamisen tarve tuntuu. Nollasta kymmeneen -asteikko, joka alkaa nollasta ilmaisten että tarvetta ei ole ja päätyen kymmeneen joka on sama kuin äärimmäinen hätä, toimii hyvin. Todennäköisesti harjoitusjakson aloittaminen onnistuu parhaiten sen jälkeen kun virsaamistarpeen taso on seitsemän tai sen yli.
Pidä aina myös mielessäsi varma varasuunnitelma! Esimerkiksi huomattava vähemmistö parurektikoista saa ajoittaista tai pysyvää helpotusta oireistaan opettelemalla katetroimaan itse. Vaikkakin tämä kuulostaa vaikealta ja kivuliaalta, se ei ole sitä oikein opetettuna. Paras menetelmä tässä on etsiä itselle ymmärtäväinen urologi, joka on halukas opettamaan kuinka se tehdään. Niillä joiden oireet ovat vaikeat, tai jotka joutuvat matkustamaan paljon, tämä voi olla hyvä tilapäinen vaihe samalla kun etsitään muuta hoitomenetelmää, kuten esimerkiksi asteittaista altistusterapia. Koska usein miehet voivat käyttää WC-koppia varatienään jos pisoaarin käyttö ei onnistu mutta naisilla ei tätä vaihtoehtoa ole, katetrin käyttö on on vielä tärkeämpi varasuunnitelma naisille jotka suorittavat asteittaista altistuterapiaa.
Olisi hyvä myös laatia käyttäytymishierarkia-asteikko. Käyttäen taas nollasta kymmeneen asteikkoa, muistele tilanteita, joissa WC:n käyttö on sinulle helppoa (kuten esim. nolla kotona yksin ollessa), ja tilanteita, jolloin virtsaaminen on sinulle vaikeaa (esim. 10 käyttäessä yleistä WC:tä tärkeän urheilutapahtuman puoliajalla).
Useimpien olisi hyvä tehdä alustavia harjoituksia rauhallisessa yksityisessä WC:ssä. Tässä vaiheessa harjoituskaveri on suureksi avuksi. Kaverina voi olla koulutettu käyttäytymisterapeutti, joku vertaisryhmästä, muu kaveri, läheinen ystävä tai perheenjäsen. Harjoituksen tulisi alkaa siten, että harjoituskaverisi seisoo WC:n ulkopuolella oven ollessa suljettuna. Tavallisesti on parasta jos kaveri liikkuu jonkin matkan päähän ovesta, jotta hän ei voi kuulla sinun virtsaavan. Joidenkin täytyy jopa käskeä kaverinsa asunnon tai talonsa ulkopuolelle kun aloittavat ensimmäistä kertaa! Kun sinä ja kaverisi olette paikoillanne, sinun pitäisi yrittää virtsata. Jos onnistut tässä, anna virtsan tulla noin kolme sekuntia. Saatuasi kokeen päätökseen onnistuneesti, mene kaverisi luo ja pidä lyhyt noin kolmen minuutin tauko, jonka jälkeen sinun pitäisi yrittää jälleen. Virtsasuihku on parasta suunnata siten, että saat aikaan ääntä niin paljon kuin mahdollista, koska juuri äänen aiheuttaminen virtsaamisen aikana on "huolen aihe" monille paruresista poteville. Olisi myös parasta välttää taustaäänen tarkoituksellista käyttöä, kuten juoksevaa vesihanaa, koska suuri osa hoidosta täytyy todennäköisesti tehdä uudestaan kun taustaääni on jätetty pois. Meidän kokemuksemme mukaan taustaäänen käyttö usein pidentää hoito-ohjelman kestoa.
Jos sinulla on vaikeuksia virtsaamisen aikaansaamisessa, odota WC:ssä kaksi minuuttia ennen kuin luovutat ja pidät tauon. Jos sinusta tuntuu siltä, että olet juuri virtsaamaisillasi kahden minuutin jälkeen, odota vielä enintään toiset kaksi minuuttia WC:ssä ennen kuin luovutat. Tavallisesti yli neljän minuutin odotuksesta ei ole hyötyä. Jos koe ei onnistu, pidä lyhyt kolmen minuutin tauko ennen kuin yrität taas. Pyydä myös kaveriasi liikkumaan takaisin siihen paikkaan, jossa hänen ollessaan viimeksi onnistuit, ja sitten, kun taas onnistut siinä, siirtykää kaverisi kanssa vähä vähältä kohti sitä kohtaa jossa viimeksi epäonnistuit. Jos sinulla ei ole kaveria, harjoittele virtsaamista WC-tiloissa, jotka ovat ensin tyhjillään, etene sitten tilanteeseen jossa yksi henkilö on läsnä.
Kun olet onnistunut saamaan virtsaamisen alulle, pyydä kaveriasi liikkumaan hitaasti lähemmäs sinua, kunnes pystyt virtsaamaan hänen ollessaan heti takanasi. (Huom. naisten ei tarvitse tehdä tätä vaihetta). Tämä voi viedä useita harjoitusjaksoja. Jos harjoittelet ilman kaveria, mene hieman täydempään WC:hen onnistuttuasi yhden henkilön ollessa läsnä. Miesten on todennäköisesti parasta käyttää pisoaaria kaikkien harjoituskertojen aikana. Jos tämä on mahdotonta, itsehoito voi viedä kaeummin, koska sinun pitää harjoitella ensin suljetussa kopissa ja sen jälkeen jatkaa pisoaarilla. Kun olet johdonmukaisesti onnistunut muutamien ihmisten läsnäollessa WC:ssä siirry eteenpäin vieläkin täydempiin WC-tiloihin. Käyttökelpoisia paikkoja tähän ovat mm. vilkkaasti liikennöidyt lentokentät, urheilutapahtumat, konsertit tai teatterit.
Tässä vielä tarkasteltaviksi eräitä pääsuuntaviivoja. On parasta harjoitella usein, mieluiten useita kertoja viikossa. Pidemmät harjoitusjaksot ovat yleensä hyödyllisempiä kuin lyhyet. Voi olla myös tarpeen tankata jatkuvasti nestettä harjoitusjaksolla tai juoda kahvia tai kofeiini-pitoista virvoitusjuomaa jotta saadaan akaiseksi riittävästi painetta ja virtsaa harjoitusjakson ajaksi. Jos sinulla on vaikeuksia saada virtsaamista alulle yhtenä päivänä ja sitten onnistut toisena, älä ole tästä turhan huolissasi; monien edistyminen ei aina ole suoraviivaista. Se on normaalia, eikä siitä tarvitse olla huolissaan.
Jos sinulla on jossakin tietyssä kohdin altistusprosessissa vaikeuksia, yritä löytää kohta puolitiestä edellisen onnistuneen askelen ja sen väliltä, jossa sinulla on vaikeuksia. Yksi useimmin tapahtuvista virheistä joka tehdään altistusterapiatyön aikana on se, että siirrytään liian äkkiä ylöspäin omassa käyttäytymishierarkiassa. Itseasiassa jo muutamat senttimetrit voivat olla merkittäviä, sillä rajat turvattomasta turvalliseen tilanteeseen ovat hyvin selväpiirteisesti hahmottuneina omiin mieliimme!
Itsehoidon voidaan olettaa vaativan 8 - 12 harjoitusjaksoa ennen kuin voit virtsata vapaasti. Tämä on tietenkin vain keskiarvo; voi olla että tarvitset vähemmän tai useampia kertoja. On olennaista ymmärtää se, että tämä hoito on ollut hyödyksi monelle ihmiselle, mutta mitään takeita siitä, että se auttaa sinua, ei ole. Tietojemme mukaan näyttäisi siltä, että noin 80 prosenttia parurektikoista jotka käyttävät näitä tekniikoita saavat apua huomattavissa määrin. On ollut hyvin harvinaisia tilanteita, jolloin henkilöt joilla on paruresis saavat huomata etteivät ole pysty aloittamaan virtsaamista harjoituskerran aikana, eivätkä pysty virtsaamaan palattuaan kotiinsa. Jos sinulle käy näin, hakeudu lääkärin hoitoon. Hoitamattomana tällainen voi johtaa ensiavun tarpeeseen. Etsi käsiisi välittömästi joku urologi jotta tilanteeseen saadaan helpotus. Lopuksi, jos itsehoitosi epäonnistuu pyydä neuvoa koulutetulta käyttäytymisterapeutilta. Voi olla myös hyväksi kysyä neuvoa lääkäriltäsi varmistuaksesi vielä siitä ettei mitään ole fyysisesti vialla virtsajärjestelmässä

Sivulla käyty

VA Survey Counter

kertaa